Funny Games

Haneken yritys järkyttää katsojia vastakohtaisuuksialla toimii vain puolittaisesti. Ehkä Clockwork Orange aloitti tyylilajin selittämättömästä väkivallasta joka tunkeutuu turvalliseen yhteisöömme ja jota ei voi ymmärtää, mutta Funny Games ei tuo teemalle mitään uutta. Päähenkilön viittaus katsojiin ja tarinan ulkopuolelle astuminen tuo tunnelmaan hieman lisää ylivaltaa, lisäten uhrien voimattomuutta muuttaa tilannetta. Vaikka katsomisen arvoinen elokuva onkin, ei tarina tai kerronta antanut paljoakaan.

Samaa: Clockwork Orange

7/10

IMDB

28 Weeks Later

Ensimmäisen elokuvan jalanjäljissä kulkeva pätkä joka yrittää olla muutakin kuin zombieraina. Toinen osa onnistuu ensimmäistä heikommin tässä tehtävässä mutta sisältää erittäin kiinnostavia elementtejä. Draamaa, inhimillisyyttä ja päätösten raakuutta esitellään mukavasti mutta pateettinen kaiken tutun tuhoaminen antaa elokuvalle takapakkia. Silti teos on voimakasta brittielokuvaa jonka pääosaan päästäkseen ei tarvitse olla kuvankaunis. Tällä kertaa asian ytimeen olisi voinut keskittyä aiemmin ja enemmän, sillä lopputulos jää hieman vailinaiseksi pakoiluksi. Roolipelaajan aivoituksilla elokuva antanee enemmän kuin muuten. Kuvaus on hyvää ja toimivan rosoista.

Samaa: 28 Days Later

7,5/10

IMDB

Ghost Rider

Nicolas Cage on huono valinta nimirooliin ja on vaikea uskoa että kukaan on tätä leffaa kovin tosissaan tehnyt. Teini tekee sopimuksen pirun kanssa, aah, seuraa tragediaa, katoaa tyttönsä elämästä, tulee kuuluisaksi. Piru palaakin vaatimaan vihulaistensa tuhoamista ja päähenkilö helvetintulellisten uusien voimiensa avulla ja entisen (nykyään kuuluisan ja kauniin) tyttönsä avulla tekee työtä käskettyä. Lopulla vielä Päähenkil heittää roskiin normaalin elämänsä ja uudelleen lämmitetyn suhteen kuorrutettuaan koston ja viattomien suojelemisen suunnitelmat oksettavalla monologilla. Sisältää paljon helvetti-visualiikkaa, teinipoikiin vetoavia kalloja sekä tissejä.

5/10

Samaa: Punisher (toinen pahahyvä sarjakuvasankari)

IMDB

Perfume - The Story of a Murderer

Tasapainoinen hajustettu tarina murhaajasta joka haluaa tallentaa tuoksuja. Tai oikeammin sosiopaatista joka päätyy murhaamaan koska hänen kinkkiään ei ymmärretä. Näyttelijäkaarti on osuva, tarina hidas mutta soljuva ja ehdottomana plussana elokuva herättää mieleen monia tuoksuja. Hajuaistin merkittävyyttä jää pohtimaan vaikka elokuvan loppu saavuttaakin naurettavan legendan puitteet samalla kyseenalaistaen minkään täydellisyyden saavuttamisen merkityksen.

Samaa: Dexter 1700-luvulla varustettuna hajufetissillä

7,5/10

IMDB

The Spirit

Voi ei. Kielellisesti lahjakas viisitoista vuotias jannu pääsi tekemään elokuvan supersankarista, mutta halusi siitä myös komedian, päätyen toteuttamaan farssin. Näyttelijöiksi värvättiin pari yli-ilmeikästä larppaajaa ja Samu El Jaakkonen. Sarjakuvan ja elokuvan käsikirjoittaminen ei ole sama asia, ei mitenkään. Elokuva ei varmasti Millerin tuotantoon perehtymättömälle anna mitään. Plussana mainittakoon harkitut ja dramaattiset kuvat lähes kautta elokuvan vaikka alkupuolella toimivatkin paremmin. Ei tullut toista Sin Cityä mutta onneksi ei sentään 300:taakaan.

Vielä kun joku kertoisi minulle miksi puolitoista tuntia ei enää riitä ja elokuva pitää lopettaa kolmesti ennenkuin yleisö tajuaa että lopputekstit saa jo alkaa.

Samaa: Millerin sarjakuvat

5/10

IMDB