Tarina alkaa hyvin tavanomaisesti eikä näytä lupaavalta. Ajattelinkin saavani tyhjäpäistä söpöilyä ja vaikka sitäkin riitti se ei ollut elokuvan paras anti. Tarina kehittyy lievästi happoiseksi apokalyptiseksi maailmanlopun tarinaksi unenomaisen rappeutuneen kauniin maiseman keskellä. Kreikkalaisen ja goottilaisen arkkitehtuurin sekoituksesta rakennetut valtavat rauniot leijuvat ilmassa värikästä taivasta vasten. Liekit kauhovat kaikkea suuren pahiksen uhatessa tuhota maailman ja ohimennessään astua päähenilöidemme päälle... ooh! Kuvallinen maailma on upea, raunioromanttinen, fantasiaa parhaimmillaan! Mitään ei turhaan selitellä, vaikka itse pohdin tietysti mistä gravitonikivestä nämä upeat katedraalirakennukset on rakennettu. Lopussa pahalle sanotaan suorat sanat ja hyvikset voivat elää leijuvien kanien ja lampaiden keskellä onnellisesti loppuun asti.
Jotain omaa, tunteita, kaunista, wau. Vaikka henkilöhahmot ovatkin tavanomaista muovailuvahaa ja juoni ratakiskoa, ei se haittaa.
Happoisinta: Valtavat siat joiden takamuksesta roihuavat rakettiliekit
8/10
IMDB
lauantai 10. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)