2001 – A Space Odyssey

Skifin edelläkävijä, monoliittinen klassikko, kubrikilainen happotrippi. Kolmeen jaksoon jaettu massiivinen elokuva jota pitäisi analysoida pinseteillä ja rälläkällä. Jätän kuitenkin filosofiat ja kirjan antamat informaatiot muille ja keskityn ylistämään elokuvallisia piirteitä. Kuvaus on vahvaa ja värimaailma hallitsevaa, ääniraita voimakas ja hiljaisuus vahvaa. Ligetin häiritsevät ja hienot sävellykset kruunaavat epätodelliset tunnelmat. Tilojen, skifi-elementtien, puvustuksen ja huonekalujen suunnittelu on suuressa osassa tulevaisuuden kuvan luomisessa. Kuvauksessa on kiinnitetty erityisesti huomiota valoon, tunnelmaan ja tekniikkaan - painovoiman tai sen puuttumisen esittäminen on nykypäivänäkin ainutlaatuista.

HAL:n asema ja kuolemanpelko saavat pohtimaan elämän ja tietoisuuden rajoja. Keskimmäinen osuus onkin oma suosikkini, vaikka onkin vain osa suurempaa kokonaisuutta. Klassikko kestää lukuisia katsontakertoja.

Olennaista: Väliaika.

8,5/10

IMDB

Winter's Bone

Veren ja pakkasenmakuinen tarina teinitytöstä joka yrittää huolehtia perheestään kylmässä todellisuudessa. Huumesotkuinen isä on kateissa ja kukaan pahoista piireistä ei ymmärrettävästi puhu mitään. Todentuntuinen ääniraita, uskottavat näyttelijänsuorituksen ja miljöö luovat luihin hyisen talven tunnun samalla draama etenee intensiivisen verkkaisesti. Dokumentaarismausteisesta kuvauksesta olisi voinut leikata hyytävän kauniita ja kipeitä stillejä albumiin jota ei koskaan haluaisi katsoa.

Mieleen tullutta: Samoissa oscareissa palkittiin myös True Grit.

8,5/10

IMDB

Dog Soldiers

Skotlannin syrjäisille mannuille sijoittuva tiivistunnelmainen elokuva sotilasta joiden harjoitus menee melkoisen puihin. Harjoitus muuttuu kuolettavaksi kun vihollisena toiminut erikoisjoukkojen kapteeni löytyy ainoana eloonjääneenä ihmissusien hyökkäyksen jäljiltä. Roisia sotilasläppää, tiivistä toimintaa ja improvisoidun puolustatumisen tuomaa reipasta huumoria riittää. Kumihirviöitäkään ei näytetä liikaa kuin loppuvaiheessa.

Mieleenpainuvinta: sotilas vasaroimassa ihmissuden sormia

8/10

IMDB

Running man

Schwarzeneggerin tähdittämä kasariscifi on kaikenkaikkiaan hellyyttävä. Televisioshow hallitsee ihmisten vapaa-aikaa ja korporaatiot ja valtio kaikkea muuta. Tietenkin suuri sankarimme päätyy auttamaan kapinallisia ja kaappaa lopussa suorassa lähetyksessä tytön itselleen. Visualiikka on puhdasta kahdeksankymmentälukua ja juoni suora kuin ratakisko. Muutama lämmittely juoneen silti saatiin alkumetreillä mukaan. Schwarzeneggerin onelinerit ovat poikkeuksellisen heikkoja.

Samaa: WWE Smackdown

5/10

IMDB

Johnny Mnemonic

William Gibsonin hienoon cyberpunk maailmaan sijoittuva tarina on sisältää sen kaiken, Yakuzan, hakkereita, yksinäisen päähenkilön, mysteerisen AI:n. Elokuvan visuaalinen toteutus on erittäin uskollinen kahdeksankymmentäluvun visioille ja tunnelma toimii. Paitsi että... Tarinan kuljetus on tasapaksua kuin lauantaimakkara ja Keanu Reevesin näytteleminen on huonointa mitä olen nähnyt. Jokainen hänen suustaan päässyt lausahdus on samanlainen ja Schwarzeneggerin alkuaikojen artikulaatiokin on selkeämpää. Elokuva paikkaa tylsyyttä mutta ei tästä voi väittää nauttivansa.

Parasta: oopperalaulaja teknon tahtiin

4,5/10

IMDB

Frida

Frida Kahlosta on tehty lukuisia elokuvia, kirjoja, sarjakuvia ja teatteriesityksiä, melkein mitä tahansa. Eikä ihme, sisukkaan meksikolaisen taiteilijan elämä on kiehtova ja tapahtumarikas. Frida onnistui kuvaamaan niin ajan, paikan kuin Fridan surrealistisen maailman kauniisti. Elokuva on höystetty tunteikkaalla meksikolaisella musiikilla ja värimaailma tukee tarinaa kauniisti. Surrealistiset kohtaukset jotka sulautuvat Kahlon maalauksiin tuovat maalaukset esiin aivan erityisessä valossa. Tunteikas ja toimiva kokonaisuus.

Parasta: King Kongina kiipeävä Diego Rivera

8/10

IMDB

Hana-bi

Tosimies ei puhu eikä pussaa, eikä tosielokuvakaan pilaa musiikkia turhalla dialogilla! Tässä elokuvassa osataan keskittyä olennaiseen, koko tarinankerronta kulkee hiljaisten tunnelmakuvien varassa eikä niissä ole yhtään ylimääräistä. Ihmiskohtalot ovat suuria, raakuus on veristä ja elämä etenee vääjäämättömästi kohtalonsa mukaisesti. Kauniit maisemat kruunaavat kokonaisuuden joka kulki sujuvasti alusta loppuun.

Piste i:n päälle: päähenkilön ystävän maalaukset

8/10

IMDB

Chocolate

Pohjoismainen DVD julkaisu on käännetty kätevästi Zen jolla sentään on jotain tekemistä elokuvan sisällön kanssa, suklaalla kun ei ole. Autistinen tyttö rökittää thaimaalaisia gangstereita jäätehtaalla, teurastamossa, ahtaissa tiloissa, reunuksista roikkuen, apuvälineillä ja ilman ja vastustajaksi riittää miehiä, naisia ja kolmatta sukupuolta. Vaikka elokuvan sisältö on silkkaa sujuvaa taistelukoreografiaa niin alkuun mahtuu ihan mukavasti alustettu tarinakin. Elokuvan ääniraidan tekijöillä tosin on ollut tylsääkin tylsempi homma, itseäkin Pau! Pum! Sviish! erinäisellä taustamusiikilla alkoi kyllästyttämään. Ihan katsottava raina jos ei turhia odota.

Länsimaisempaa: Kill Bill

5/10

IMDB

The Forbidden Kingdom

Voi keskinkertaisuuden huippuviritys sentään. Voin kuvitella miten tämä luomus on käsikirjoituksena ja luonnoksina vaikuttanut hyvältä idealta mutta taitaa tekijöitä nyt hävettää. Lurppasilmäinen teinipoika oppii montaaseissa kung futa ja väkivallan kautta kasvaa mieheksi vastustamaan pahoja jengiläisiä. Pikkunäppärää taistelua mystisessä kiinassa tankeroenglannilla uskomattoman tökeröillä peruukeillä. Tämä lähtee nyt etsimään mieluummin korealaisia taistelu tv-sarjoja, enemmän viihdettä.

Katso mieluummin: House of the Flying daggers tai edes Karate Kid (2010).

3/10

IMDB