Doomsday

28 days lateristä attack on titan -henkiseen aaltopelitimuuriin, aliensin apc ja sotilasmeiningistä SM-punkkareiden mad max henkisesti valloittamaan glasgowiin, pako höyryveturilla keskiaikaiseen robinhood menoon ja päätyminen histelnörttien valloittamaan skotlantilaiseen linnaan hakkaamaan täyshaarniskoidun ritarin päätä seinään. Joka välissä muistetaan kiduttaa viattomia lontoolaisia ja väläyttää kumipukuista sidottua orjaa kärsimässä eri nurkissa. 

No niin ne leffan alkuvaiheilla sanoivat lontoossa että meno oli ihan keskiaikaista. En vain uskonut että se olisi sitä kirjaimellisesti!

Lopuksi hurjastellaan kiiltävällä bentleyllä, madmaxautoilla, bensaräjäytellään, pelastetaan maailma, petetään pahikset, itketään äitiä ja elvistellään punkkareille. 

Mitä enempää voi elokuvalta enää vaatia? Ehkä julisteen päähenkilön lihaksikkaista harteista! 

Teoria: Koko elokuva on tehty kumiorjan lahjaksi. 

Mieleen tullutta: Ghosts of Mars

1/10 

IMDB

The Jacket

Rosoisesti kuvattu pieni pätkä sotilaasta joka kuolee leffan alkumetreillä. Tai kuten päähenkilö itse kuvailee, kuolee ensimmäisen kerran. Rauhallinen draama mielisairaalasta, ihmisistä, rakkaudesta, toiseen uskomisesta. Näyttelijäntyössä, kuvauksessa eikä tarinassakaan ei ole moittimista. Elokuvan alkupuolen ahdistavuus löysenee loppupuolelle hempeilyksi, mutta jos ei suorastaan vihaa onnellisia loppuja, on tämä katsomisen arvoinen.
(Trigger-varoitus: suljetunpaikankammoisen kannattaa varautua peittelemään silmiään.)

Rosoisempaa: Donnie Darko

7/10

IMDB

Ender's Game

Pikkupojan kasvutarina strategiamestariksi ihmiskunnan sotakoneistolle pitää otteessaan. Päähenkilön mielentiloja tosin kuvaillaan näyttelijäntyön sijaan ulkoisilla tapahtumilla, sinänsä toimiva taiteellinen ratkaisu, jos se sattui sellainen olemaan. Ihmisen inhottavuutta ja harvinaista hyvyyttä tutkiskeleva teos jää pintaraapaisuksi, mutta viihteenä pitää hyvin lupauksena. Jos ei ole lukenut kirjaa, ei voi pettyä liikaa.

Teineistä mieleentullutta: Hunger Games

7/10

IMDB

Total Recall (2012)

Päivitetty versio ysäriklassikosta alkaa lupaavasti. Alkuperäiselle tarinalle melkoisen uskollista rytmitettyä toimintaa jossa melkein hengästyy. Lopulta samat vitsit käyvät kuitenkin vanhoiksi, takaa-ajo tylsäksi ja lenseflaret pistävät silmään. Lopusta puuttuu kuuluisa viimeinen kysymysmerkki, joka palauttaa tämänkin pätkän varsin tavanomaiselle tasolle. Kaunis visualiikka blade runnerin henkeen hukkuu liiallisiin valotehosteisiin mutta on silti viehättävä. Pläjäys pysyy kasassa vaikka loppua kohden ei päähenkilöiden voittokulku kiinnostakaan.

Alkuperäinen: Totall Recall, ohjaus Verhoeven, pääosassa Schwarzenegger, perustuen Philip K. Dickin novelliin.

6/10

IMDB

Ba Wang Bie Ji (Farewell My Concubine)

Kiinalainen elokuva tuntuu aina olevan täynnä oman kulttuuriperintänsä näyttämömerkityksiä joita länsimaisen ummikon on turha yrittää ymmärtää. Siitä huolimatta elokuva voi olla vaikuttava ja toimiva. Farewell my concubine kertoo kahdesta näyttämöveljeksestä ja miten he nousivat räkänokista Pekingin oopperan lavalle. Tapahtumat sijoittuvat 1920-70 luvuille. Veljesten välit ailahtelevat kuin ooppera historian pyörteissä eri valloittajien käsissä. Mahtipontinen puvustus ja uskollinen lavastus kruunaa tarinan.

Muuta: Peking Opera Blues

6/10

IMDB

Bi-mong (Dream)

Kim Ki-dukin tyyli on omaa luokkaansa. Bi-mond on kursailematon, kaunis ja rauhallinen, mutta raaka ja väkivaltainen elokuva. Mies ja nainen kohtaavat unien vuoksi, toinen unissakävellessään tekee sen mistä toinen uneksii. Vanhat parisuhteet kuitenkin kummittelevat heidän välillään, ja loppuratkaisu on hyvin ohjaajalle tyypillinen.

Kaunis, surumielinen, hämmentävä, ruma ja katsomisen arvoinen pätkä.

Samalta ohjaajalta: Bin-jip (3-iron)

8/10

IMDB

The Warrior's Way

Lapsellinen pikkutarina geneerisestä itämaisesta ninjasta, joka pakenee viettämän tavallista elämää villiin länteen. Pikkukaupungissa on myös kaunis tyttö, säälittävä sirkus sekä julma pahis, joka terrorisoi asukkaita. Lopputaisteluun päästessä olin jo niin kyllästynyt elokuvaan, että vain odotin sen loppuvan.

Elokuva on toteutettu visuaalisella tyylillä ja huolella joka saa pohtimaan mikä ero on nylyään elokuvan ja animaation välillä, eeppisen upeat maisemat ovat kuin goottijulisteista tai korneista maalauksista, värimaailmaan on panostettu, yksittäiset kuvatkin toimivat ja verta ja raajoja lentää. Kaunista katsottavaa, jos ei anna tapahtumien tai niin sanotun juonen häiritä. Hidastetut ninjat ja strobovalaistu taistelu käytävässä kruunaavat kaiken.

Samaa: Aasialaiset taisteluelokuvat

1/10

IMDB

Dredd

Näin kaunista huumeiden käyttöä tai veren lentämistä en olekaan hetkeen nähnyt. Karuilla asenteilla varustettu Judge Dredd elokuva on ihan mainio otos universumistaan. Sarjakuviin verrattuna teos on tietenkin hyvinkin vakava mutta mahtipontisuus on kohdallaan. Värisuunnittelu, lokaatiot ja kuvaus on kyllä hyvin hanskassa. Käsikirjoitus ja näyttelijäntyö eivät satu aivoihin ja räime on oikein hyvää viihdettä.

Indie: Judge Minty

7/10

IMDB

100 julkaistua tekstiä

Blogger osasi kertoa minulle että tässä blogissa on julkaistu nyt 100 tekstiä. Elokuvia tietenkin on katsottu osin enemmän, osin uudelleen vanhoja, tai jostain muusta syystä ei ole tullut kirjoitettua. TV-sarjoja ja animea on katsottu tuntitolkulla.

Ainutlaatuisena tilaisuutena puhutella lukijoitani (?) kysynkin nyt, miksi seuraatte tai luette tätä blogia? Miksi minä kirjoitan tätä blogia? Pitäisikö tekstien olla muutakin kuin kahden kappaleen ylistys tai ylenanto? Ruusut ja risut ja muut sellaiset voi jättää kommenttina, lupaan niistä huolimatta olla korjaamatta tapojani.

--
Manna

The King's Speech

Nyt on tehty hyvää elokuvaa. Tasapainoinen kuljetus tositarinaan ja historiallisiin henkilöihin, näyttelijäntyö on just-eikä-melkein, kuvasuunnittelu on kaunista katsottavaa ja ennenkaikkea, dialogi toimii loistavasti. Pienenpienet kasvojen liikkeet paljastavat enemmän kuin sanat, näyttelijöiden ja ohjaajan työmäärää voi vain ihailla. Pieni mutta suuri elokuva ei helposti päästä otteestaan.

Klassikko: Sodan uhkaa tuodaan esiin Hitlerin puheella

8/10

IMDB

The Wrath of Khan

Hellyyttävyydestään huolimatta Khanin Viha on aikamoinen pläjäys. Elokuvakerronta on ajalleen tyypillisesti rauhallista, mutta tarkoin jaksotettua. TV:stä tuttu kasti viihdyttää katsojaa laadukkaan, vaikka ajoittain naivin, käsikirjoituksen läpi. Turhaan ei ole tätä pätkää haukuttu trekkielokuvien parhaimmaksi, vaikka aikaa tämä ei olekaan kovin hyvin kestänyt. Pienoismallit takaisin elokuvaan!

Toisin sanoin: Into the Darkness

7/10

IMDB