lauantai 23. lokakuuta 2010

The Boondock Saints II All Saints Day

Hei! Kahden tunnin leffa tätä sähläämistä on kidutusta! Joku unohti mistä leffat tehdään (ja tämä koskee myös jatko-osia): juoni, henkilöhahmot, tunnelma. Henkilöiden motivaatiot jäävät Jumalallisen Koneiston suojiin, tunnelma koostuu mauttomasta sähläyksestä eivätkä edes 15cm piikkikorot ja saumasukat pelasta tätä elokuvaa.

Samaa: mikä tahansa jatko-osa jonka katsominen jäi puoliväliin.

2/10

IMDb

lauantai 9. lokakuuta 2010

Predators

Takuututtu konsepti, toimiva näyttelijäkaarti ja hikinen viidakko. Yksikään käänne ei tule yllätyksenä mutta yhtään kuolemaa ei ole tehty ainakaan huomaamattomasti. Filosofiahan painottuu tasolle kuka on suurin metsästäjä ja ihmisarvo mitataan omalla selviytymisellä mutta hei! Mitä muuta odotit?
Kunnon samuraimeininki pelastaa välillä ja lopulta päästään oikeaan ramboiluunkin, unohtamatta lopun uhmakasta asennetta. Järjen voi jättää siihen alien-tekniikkalaatikkoon ja katsoa vain viihdyttävää tappamista.

Samaa: Katso vaikka alkuun edelliset Predatorit

6/10

IMDB

perjantai 1. lokakuuta 2010

Madeo

Korealaista elokuvaa tosissaan! Kummallisilla valtasuhteilla kummallinen henkilögalleria, vain tapahtumat eivät ole kovin kummoisia. Toimiva tunnelma, mainiot yksityiskohdat. Pakko toki on myöntää että on ikävä sitä aikaa kun kaikki leffat leikattiin puoleentoista tuntiin.

Suositeltavaa: Kim Kidukin Address unknown

7/10

IMDB

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Daybreakers

Epidemiana levinnyt vampirismi on vallinnut maailman ja ihmiset kuolevat sukupuuttoon. Vähillä lokaatioilla ja simppelillä juonella on saatu aikaan perinteisellä vampyyrimeiningillä varustettu tarina jossa ei tekoverta säästellä. Sam Neil on toimiva pahis ja muutenkin casting hoitaa asiansa. Lopun messiaanista sankarimaalailua lukuunottamatta elokuva onnistui olemaan mahtipontisuudessaan hauska ja hienovaraisuudessaan viihdyttävä.

Samaa: I am Legend tai no, aika monikin juttu.

7/10

IMDB

maanantai 5. heinäkuuta 2010

The Book of Eli

Okei. Alkaa hyvin, karu pystyyn kuollut metsä, kaasunaamarissa oleva Denzel Washington ja karvaton kissa iltapalaksi. Jatkuu hyvin, apokalyptinen maailma, tyypillisen epätoivoisia ihmisiä jotka elävät tappamalla ja ihmisiä syömällä. Lohduton päähenkilö, saturaatiota laskettu kuvasta, vihreä taivas, aurinko tappaa jne. Juoni jatkuu ok, hyvä tyyppi jolla on vakaumus, paska tyyppi joka käyttää kaikkia hyväkseen.

No, tapellaan isosti, hyvikset ja pahikset haavoittuvat ja oikeus voittaa. Maailma pelastuu. Raamattu voidaan jälleen printata maailmaan juuri kun se sodan jälkeen tuhottiin... Hieno elokuva jonka sisältö jäi aivan liian vähälle. Tuli selväksi, soditaan uskon takia, ja se raamattuko ihmiskunnon pelastaa. Jenkkiläistä uskovaista product placementtiä koko filminhukka.

Parempaa: The Road

5/10

IMDB

lauantai 3. heinäkuuta 2010

Shutter Island

Mainio kerronta vanhasta ideasta. Onhan tää jo toteutettu, mutta millään en muista missä kaikissa tekeleissä. Mikäs hyvän idean ja tarinan pilaisi... paitsi ehkä hiukan katsojan tietämättömyydellä leikkivä asenne jossa viljellään vihjeitä reilun käsin kunnis kaikki asettuukin kauniisti paikalleen palapeliksi. Oikeastaan vain siksi ettei katsoja jää eipäilemään kumpaa tarinaa kerrottiin vaan osaa valita oikean totuuden. Loppukaneetti pelastaa silti paljon. Näyttelijätyö on tasaista, kuvaus toimivaa, lokaatiot jylhiä. Ei pettymyksiä, ei suuria antejakaan.

Muualla: Melkein kuin Arkhamissa!

7,5/10

IMDB

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Chasseurs de dragons eli Dragon Hunters

Tarina alkaa hyvin tavanomaisesti eikä näytä lupaavalta. Ajattelinkin saavani tyhjäpäistä söpöilyä ja vaikka sitäkin riitti se ei ollut elokuvan paras anti. Tarina kehittyy lievästi happoiseksi apokalyptiseksi maailmanlopun tarinaksi unenomaisen rappeutuneen kauniin maiseman keskellä. Kreikkalaisen ja goottilaisen arkkitehtuurin sekoituksesta rakennetut valtavat rauniot leijuvat ilmassa värikästä taivasta vasten. Liekit kauhovat kaikkea suuren pahiksen uhatessa tuhota maailman ja ohimennessään astua päähenilöidemme päälle... ooh! Kuvallinen maailma on upea, raunioromanttinen, fantasiaa parhaimmillaan! Mitään ei turhaan selitellä, vaikka itse pohdin tietysti mistä gravitonikivestä nämä upeat katedraalirakennukset on rakennettu. Lopussa pahalle sanotaan suorat sanat ja hyvikset voivat elää leijuvien kanien ja lampaiden keskellä onnellisesti loppuun asti.

Jotain omaa, tunteita, kaunista, wau. Vaikka henkilöhahmot ovatkin tavanomaista muovailuvahaa ja juoni ratakiskoa, ei se haittaa.

Happoisinta: Valtavat siat joiden takamuksesta roihuavat rakettiliekit

8/10

IMDB